Moni kakku päältä kaunis

Katsoin 11.2.2015 elokuvan nimeltä Cake. Elokuvan piti tulla Finnkinoon 6. helmikuuta, mutta Lahti ei ollutkaan ostanut oikeuksia elokuvaan, joten katsoin sen kotona. Caken on ohjannut Daniel Barnz ja käsikirjoittanut Patrick Tobin. Pääosaa elokuvassa näyttelee Jennifer Aniston. Rooli on Jenniferin vakavin ja dramaattisin rooli kaikkien niiden lukemattomien komedioiden jälkeen, joissa hänet on nähty. Aniston itsekin kommentoi roolin näyttelemisen olleen hankalaa. Hän kuitenkin onnistui siinä, minkä todistaa Caken roolista saadut palkinnot, esimerkkinä arvostetuin niistä: People's Magazine Award.

Jennifer näyttelee Claire Simmonsia – vasta eronnutta vakavan onnettomuuden kynsiin joutunutta naista, joka nyt tapahtuneiden jälkeen kärsii kovista kroonisista kivuista ja on koukussa lääkkeisiin. Hänet on pakotettu käymään kroonisista kivuista kärsivien tukiryhmässä. Siellä erään naisen tehtyä itsemurhan, Claire tutustuu lisää hänen taustoihinsa. Claire vierailee esimerkiksi valtatiellä, jossa Nina tappoi itsensä. Hän onkii enemmän tietoja kuolleesta Ninasta ja tutustuu tämän leskeksi jääneeseen mieheen ja hänen poikaansa tunkeutumalla heidän kotiinsa. Mies alkaakin auttaa Clairea ongelmiensa kanssa. Clairen reilusti yli mennyt lääkkeidenkäyttö, kivut ja sekaantuminen Ninan loppuneeseen elämään saa hänet monta kertaa sortumisen partaalle. Joskus jopa keskellä kirkasta päivää Claire näkee näkyjä Ninasta, joka huutaa hänelle sotkeutumisesta miehensä elämään – eihän hän edes pidä Clairesta. Näyt saavat hänet hulluuden partaalle. Elokuvan loppupuolella Claire ei yksinkertaisesti vaan jaksa enempää, ottaa yliannostuksen ja joutuu sairaalaan. Sairaalassa hän näkee taas näkyjä Ninasta, joka tuo hänelle kakun ja pyytää puhaltamaan kynttilät. Puhallettuaan ne, hän näkee kuinka Nina hyppää kakku kädessään ikkunasta. Se mihin ja kuinka elokuva kuitenkin loppuu, sai ainakin minut yllättymään ja tirauttamaan pari kyyneltäkin.

Jennifer ja Sam Worthington, joka näytteli leskeksi jäävää Ninan aviomiestä

Tykkäsin juonesta paljon ja näyttelijät sopivat rooleihinsa. Ennen kuin olin nähnyt elokuvan, olin hieman varautunut, koska en osannut yhtään arvella miten Jennifer onnistuisi Clairen roolissa. Kuitenkin nähtyäni elokuvan, olen todella vakuuttunut. Jennifer näytteli mielestäni hyvin myös vakavassa roolissa. Hän sai Clairen kivut tuntumaan todella aidoilta ja käsinkosketeltavilta. Elokuvan tarina oli hyvin koskettava ja sen loputtua olisin voinut tehdä kyyneleistäni uima-altaan... Itkin yhteensä neljä kertaa koko elokuvan aikana. Elokuva loppui ehkä hieman seinään, mutta toisaalta se oli hyväkin asia. Jäin miettimään paljon, mitä Clairelle tapahtuisi kaiken tämän jälkeen. Suosittelisin elokuvaa melkeinpä kaikille muille kuin pienille lapsille. Cakesta tuli oma lempielokuvani.

Koko näyttelijäkaarti

Cake on kauniin karu tarina siitä, kuinka luovuttaminen ei ole ikinä vaihtoehto ja kuinka ainoa ihminen, joka loppupelissä pystyy sinua auttamaan, olet sinä itse. Vaikka olisi kuinka paljon auttavia ihmisiä ympärillä, vain sinä itse pystyt päättämään mihin suuntaan lähdet.